29.4.2024

Miltä kuulostaa koulu, jossa oppilaat kertovat omin sanoin kokeneensa ”tasavertaisuutta, yhteenkuuluvuutta, anteeksiantoa, vastuullisuutta ja pitämään lupauksensa”? Entä koulu, jossa oppilas kertoo oppineensa yhdessä muiden kanssa ”käytöstapoja, itsehillintää, yhteistyökykyä ja virheistä oppimista”?   Aika hyvältä, eikö totta? Nämä lainaukset ovat vertaissovitteluun eli VERSO-toimintaan osallistuneiden oppilaiden itsensä sanoittamia. Tätä menetelmää kutsutaan restoratiiviseksi kohtaamiseksi.

Päiväkodissa tai koulussa varhain opittu sovittelun taito vähentää tutkitusti häiriökäyttäytymistä ja mallintaa myönteistä sosiaalista konfliktinhallintaa myös myöhemmässä elämässä. Perusteet sovittelutoiminnalle oppilaitoksissa löytyvät muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Lapsen vahva toimijuus omien riitatilanteiden käsittelyssä ja ratkaisussa on lasten oikeuksien sopimuksen mukaista. Sovittelutoiminta tukee muita koulussa olemassa olevia puuttumisen menetelmiä ja antaa hyvän työvälineen eritasoisten konfliktien lapsiystävällisen ja varhaisen käsittelyn toteuttamiseen. Tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhain mieltä pahoittavaan toimintaan ja ehkäistä isompien konfliktien syntymistä. Sovittelutoimintaa ohjaa aina henkilökunnan jäsenistä koulutettu tiimi. Koulun sovittelutoiminta ei vähennä kodin ja koulun yhteistyötä. (Lähde: Suomen sovittelufoorumi ry.)

Ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet huomioon ottavaa VERSO-toimintaa ja konfliktien hallintamenetelmää on tähän mennessä käynnistetty hyvin tuloksin päiväkodeissa ja sadoissa oppilaitoksissa ympäri Suomen; ala- ja yläkouluissa, yhtenäiskouluissa, lukioissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Sovittelutoiminta on saanut viime aikoina myös median huomiota ja esimerkiksi kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok) ja Hanna Kosonen (kesk) ovat nostaneet aiheen esille Turun Sanomissa 5.4.2024 julkaistussa kirjoituksessaan: ”Sovittelu on otettava käyttöön kaikissa Suomen kouluissa”. Olemme kansanedustajien kanssa täysin samaa mieltä. Liedon Vihreä valtuustoryhmä esittääkin, että VERSO-eli vertaissovittelutoiminta käynnistetään jokaisessa lietolaisessa päiväkodissa ja oppilaitoksessa kouluttamalla kaikki varhaiskasvatus- ja opetusalan ammattilaiset ja vertaissovittelijoiksi valitut oppilaat restoratiivisen kohtaamisen menetelmän käyttöön arjessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA tukee oppimis- ja kasvatusyhteisöjen sovittelutoimintaa. Koulutusta järjestää Suomen sovittelufoorumin VERSO-ohjelma.

Liedon vihreä valtuustoryhmä

Ryhmäaloite maksuttoman toisen asteen säilyttämiseksi Liedossa

29.4.2024 

Eduskunnan kehysriihessä tehtiin esitys maksuttoman toisen asteen rajaamisesta sen vuoden loppuun kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämä romuttaisi nykyisen maksuttoman toisen asteen mallin ennen kuin yksikään sen piirissä aloittanut opiskelija ehtii valmistua esimerkiksi ylioppilaaksi.

Päätös tarkoittaisi sitä, että muun muassa oppimateriaalien, ylioppilaskokeiden ja ammatillisen puolen työvälineiden hinta voi siirtyä nuoren itsensä maksettavaksi kesken opintojen. Monimutkaisuuden lisäksi malli on eriarvoistava: oppimateriaaleista koituvat lisäkulut osuvat erityisesti niihin nuoriin ja perheisiin, joihin myös asumistuen ja muun sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo kohtuuttomasti osuneet.

Riskinä on, että maksullisuuden alkaessa opinnot keskeytetään erityisen herkässä ikävaiheessa toisen asteen ollessa kesken. Tämä ei palvele tavoitetta nostaa Suomen koulutustasoa, eikä etenkään vähennä nuorten syrjäytymisriskiä, pahoinvointia tai mielenterveyskriisiä. Maksuttomuuden rajaaminen osuu pahiten vähävaraisiin nuoriin ja ikäraja tulee nopeammin vastaan niillä, jotka aloittavat opintonsa muita myöhemmin. Opettajat ja OAJ ovat kommentoineet, että päätös lisää byrokratiaa ja hallinnollista työtä oppilaitoksissa. Todellisia säästöjä rajauksella ei siis välttämättä edes saada.

Liedon Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät esittävät, että Lieto säilyttää toisen asteen maksuttomana nykyisen mallin mukaisesti toisen asteen tutkinnon suorittamisen loppuun asti tai sen kalenterivuoden loppuun asti, kun opiskelija täyttää 20 vuotta. Näin toimimalla lisäämme myös Liedon lukion vetovoimaa.

Liedon vihreä valtuustoryhmä
Liedon sosialidemokraattien valtuustoryhmä
Liedon Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Vihreän valtuustoryhmän aloite yhdenvertaisen harrastamisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa

19.6.2023

Toteutuvatko yhdenvertaisen harrastamisen mahdollisuudet tulevaisuudessa?

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin on Liedossa kiinnitetty huomiota niin perinteisten kunnan jakamien avustusten kuin tuoreen tulokkaan, harrastamisen Suomen mallin kerhojen muodossa. Jo aiemmin keskustelua on käyty koskien harrastamismahdollisuuksien yhdenvertaisuutta, niin jaettujen avustusten kuin eri lajityyppien kesken.

Viime viikolla uutisoitu Turussa käyttöön otettava liikuntatoiminnan harrastekortti tuo keskusteluun nyt oman lisänsä, joka vaikuttaa myös lietolaisten lasten ja nuorten harrastamiseen.

Harrastekortista on käyty keskustelua jo pitkään, mutta nyt asia on todella konkretisoitumassa. Vielä toistaiseksi Turun korttimalli koskee ainostaan liikuntatoimintaa, mutta mahdollista laajenemista myös muun harrastuskulttuurin alueelle on väläytelty.

Jotta voimme tulevaisuudessa tehdä tietoon perustuvia päätöksiä asian tiimoilta, tarvitsevat myös lietolaiset päättäjät ajantasaista tietoa harrastekortin mahdollisista vaikutuksista sekä yhdenvertaisten  harrastusmahdollisuuksien tukemisesta.

Liedon vihreä valtuustoryhmä esittää tämän aloitteen myötä, että Liedossa laaditaan katsaus, miten Turun päätös harrastekortin käyttöönotosta vaikuttaa ja millaiset resurssit Liedossa vaadittaisiin vastaavan toteuttamiseen. Huolimatta Turun itsenäisestä päätöksestä, olisi hyvä myös selvittää millaista seutuyhteistyötä asian tiimoilta olisi mahdollista harkita?

Liedon vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite kakkosluokkalaisten iltapäivätoiminnan sekä ykkös- ja kakkosluokkalaisten aamutoiminnan käynnistämiseksi

27.3.2023

Koululaisten iltapäivätoiminnan tavoitteena on vähentää lasten yksinoloa elämäntilanteessa, jossa vanhemmat ovat työssä tai opiskelevat, ja lapsen koulupäivä on lyhyt. Ensimmäisillä luokilla koulupäivä päättyy pääsääntöisesti noin klo 12, ja vanhemmat saattavat kotiutua vasta klo 17. Iltapäiväkerhoa järjestetään välittömästi koulupäivän jälkeen, päättyen klo 16/16.30. Toisaalta aamulla koulu saattaa alkaa vasta klo 10, vaikka vanhemmat menevät töihin klo 7.

Iltapäivätoimintaa tarjotaan yleisesti Suomessa peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisille sekä kaikille erityisen tuen oppilaille. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa iltapäivätoimintaa tarjotaan koko alakoulun ajan. Turun seudulla Turku, Rusko, Kaarina, Naantali, Paimio ja Nousiainen tarjoavat toimintaa myös kakkosille. Lieto kuuluu vähemmistöön yhdessä Raision ja Maskun kanssa, ja tarjoaa toimintaa kakkosille vain, jos tilaa ryhmässä on. Ja yleensä ei ole, vaan ryhmät täyttyvät ykkösistä.

Perusopetuslaissa iltapäivätoiminnan tavoitteiksi asetetaan mm. edistää lasten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Iltapäivätoiminta antaa monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan. Niille lapsille, joilla ei ole ystäviä, kaverisuhteissa on haasteita, tai koulussa saa paljon epäonnistumisen kokemuksia, antaa iltapäivätoiminta aikuisen tuella harjoitusta kaverisuhteisiin, vapaampaan leikkiin sekä onnistumisen kokemuksia. Nämä kokemukset parhaassa tapauksessa saavat aikaan positiivisia vaikutuksia lapsen muussakin elämässä, niin vapaa-ajalla kuin koulussakin.

Iltapäivätoiminta myös edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta järjestää aikuista iltapäiväksi lapsen tueksi. Toki myös lapset kehittyvät eri tahtiin, eivätkä kaikki tukea edes kaipaa. Koska iltapäivätoiminta on maksullista, Liedossa 120e/kk, eivät kaikki perheet tähän osallistuisi, vaikka toimintaa kakkosillekin tarjottaisiin.

Harrastamisen Suomen malli on toki tuonut tähän hieman helpotusta, mutta oppilas osallistuu yleensä korkeintaan yhteen kerhoon viikossa. Myös ulkopuolisen tahon, kuten Martat, MLL, yksityiset päiväkodit, järjestämästä iltapäivätoiminnasta on hyviä kokemuksia ympäri Suomen.

Tilanteessa, jossa olemme kaikki huolissamme lasten ja nuorten henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, antaa iltapäiväkerho tervetullutta aktiviteettia. Kakkosluokkalainen on vielä kovin pieni säätelemään mm. ruutuaikaansa tai syömisiään yksin ollessaan. Myös tunteidensäätelyssä moni kaipaa vielä aikuisen tukea. MLL:n lasten ja nuorten auttava puhelin saakin paljon puheluita iltapäivisin yksin kotona olevilta pieniltä koululaisilta.

Viva Lieto eli Liedon Vihreiden,  Sosiaalidemokraattien ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät esittävät, että lukuvuoden 2023-2024 aikana tehdään selvitys kakkosluokkalaisten iltapäivätoiminnan sekä ykkös- ja kakkosluokkalaisten aamutoiminnan tarpeesta sekä näiden käynnistämisen aiheuttamista kustannuksista.  Edelleen esitämme, että vuoden 2024 talousarviossa otetaan huomioon kerholaisten määrän lisääntyminen selvityksen mukaisesti. Esitämme myös, että mahdollisuutta tehdä yhteistyötä ulkopuolisen toimijan kanssa joko koko kunnan tai erillisten kylien osalta kartoitetaan.

Liedon vihreä valtuustoryhmä
Liedon sosialidemokraattien valtuustoryhmä
Liedon Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Lapsiystävällinen Lieto

26.9.2022

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen kunnalta hyvinvointialueelle tuo mukanaan merkittäviä muutoksia kunnan talouteen ja toimintaan. Tässä yhteydessä on aika päivittää rakenteet myös lasten kannalta mahdollisimman hyvin toimiviksi. Lieto on kasvukunta ja viimeaikaisten merkkien valossa lasten määrä kasvaa tulevinakin vuosina. Me allekirjoittaneet haluamme, että Lieto on hyvä paikka syntyä ja kasvaa aikuiseksi.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja kansainväliseen Child Friendly City – malliin. Malli on kunnille maksuton ja se auttaa edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Lapsiystävällinen kunta -malli tukee kaikille väestöryhmille toimivan kaupungin kehittämistä ja edistää poikkihallinnollista yhteistyötä lasten hyväksi.

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeudet huomioidaan myös kunnan strategiassa ja budjetoinnissa.

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeudet huomioidaan myös kunnan strategiassa ja budjetoinnissa.

Liedon vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite ylijäämäruoan jakamisen aloittamisesta Liedossa

29.8.2022

Liedon kaupungin ruokapalvelut tuottaa ruokaa kouluihin, päiväkoteihin ja laitoksiin. Syömäkelpoista ruokaa päätyy huolellisellakin suunnittelulla päivittäin jätteeksi. Emme ole saaneet käyttöömme varsinaista tilastotietoa Liedon ruokapalvelujen tuottaman syömättä jääneen ruuan määrästä, mutta vastuullisena tavoitteena tulisi mielestämme olla se että kaikki tuotettu ruoka syödään. Taloudellisuuden ja ilmastoystävällisyyden kannalta ajateltuna on aina parempi löytää ylijäämälle käyttötarkoitus ruuan kuin jätteen muodossa.

Lähialueemme kaupungeista ainakin Turku, Kaarina ja Raisio ovat jakaneet ylijäämäruokaa vastikkeetta. Turussa jako on suoritettu yhdistysten kautta, pienemmät kaupungit Raisio ja Kaarina ovat puolestaan jakaneet ylijäämäruokaa siten että käyttäjät ovat hakeneet sen itse suoraan koululta. Pieni kunta Rusko aloitti ylijäämäruuan jaon tässä kuussa vastaavalla tavalla. Muualla Suomessa ylijäämäruokaa on myös myyty edulliseen hintaan eläkeläisille kouluissa tarjoiltuna.

Ruuan hinta on noussut muiden elinkustannusten ohella huomattavasti ja siksi Liedonkin tulisi aktiivisesti kehittää keinojaan auttaa heikoimmin taloudellisesti toimeentulevia asukkaitaan.

Esitämme valtuustoaloitteen muodossa Liedon kaupungin toimipisteissä jaettavan syömättä jääneen ruuan jakelun aloittamista vastikkeetta tai hyvin edulliseen hintaan. Kaupungin monimuotoisuudesta johtuen jakelua voidaan suorittaa erilaisia keinoja käyttäen eri alueilla. Ruokapalvelun työntekijöiden ja potentiaalisten kohderyhmien – kuten työttömien, eläkeläisten tai vähävaraisten lapsiperheiden – näkemyksiä ruokajakelun toteuttamisen tavoista tulee kuulla. Ketterä kaupunki löytää halutessaan keinot tällekin uudistukselle. Toivomme myös kaikille asukkaille suunnattua avointa ja aktiivista tiedottamista toiminnan käynnistyessä.

Liedon vihreä valtuustoryhmä
Liedon sosialidemokraattien valtuustoryhmä
Liedon Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Valtuustoaloite mielenterveyden ensiapukoulutuksesta henkilöstölle ja johdolle

29.8.2022

Turun Sanomat kirjoittaa 27.8.2022 siitä, miten ”nuorten väkivaltaisuus on lisääntynyt erityisesti Varsinais-Suomessa. Alle 15-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyiden määrä on yli nelinkertaistunut kahdeksan vuoden kuluessa. Alle 15-vuotiaat ovat väkivaltaisempia kuin koskaan aikaisemmin.” Tämä kertoo selkeästi lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja riittävän tuen puutteesta. Liedon alakouluissa opettajat ovat saaneet mielenterveyden edistämiseen perehdyttävää, pienimuotoista ja maksutonta mielenterveyskoulutusta. Liedon kouluissa toteutetaan myös Hyvinvoinnin vuosikellon mukaista toimintaa. Opettajien pelkkä perehdyttäminen aiheeseen ei kuitenkaan riitä. Lasten ja nuorten auttamisen tueksi tarvitaan tutkittua tietoa mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä valmiuksia auttaa ja tukea ihmisiä, joilla on mielenterveyden ongelmia.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto hyväksyi maaliskuussa 2022 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman vuosille 2022-2025. Ennen hyväksymistä suunnitelma teki kuulemiskierrokset varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa, nuorisovaltuustossa sekä vanhus- ja vammaisneuvostossa. Suunnitelmassa mielenterveyden tukemisen ja itsemurhien ehkäisyn todetaan koskevan kaikkia Liedon toimialoja. Pyydämme nyt selvitystä niistä koulutusmenetelmistä, joilla toimialojen henkilöstöä tätä tehtävää varten on valmisteltu tai aiotaan valmistella.

Vuoden 2022 työhyvinvointikyselyn mukaan 20% Liedon kunnan työntekijöiden sairauspoissaoloista johtui mielenterveyssyistä. Myös työelämässä on perusteltua vahvistaa mielenterveystietoja ja -taitoja. Mielenterveystaidot vahvistavat sekä työntekijöiden että johdon toimintakykyä ja työhyvinvointia sekä kokemusta oman työnteon merkityksellisyydestä. Mielenterveystaitoihin lasketaan kuuluvaksi tietämys yleisimmistä mielenterveyden ongelmista ja
puheeksi ottamisen sekä puuttumisen kyky. Lisäksi työyhteisön toimiva vuorovaikutus on keskeinen osa mielenterveystaitoja. Antamalla henkilökunnalle mielenterveystaitoihin keskittyvää koulutusta voidaan osaltaan edistää edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista.

Liedon Vihreä valtuustoryhmä esittää, että kaupungin henkilöstölle ja johdolle toteutetaan kohderyhmästä riippuen mielenterveyden ensiavun tai työelämän mielenterveystaitojen koulutus. Kouluissa nämä ovat keinoja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia, kiusaamista ja kouluväkivaltaa. Työympäristön mielenterveyttä tukevia rakenteita vahvistamalla vähennetään mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja ja mahdollisesti myös sairauspoissaoloja.

Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat olleet pitkään kasvussa. Tähän on paljon syitä, kuten koulujen ja sosiaalitoimen aliresursointi. Mielenterveystaitojen opettaminen ei yksin ratkaise näitä rakenteellisia ongelmia tai korvaa yhteiskunnan tukiverkkoja. Koulutus on kuitenkin toimiva ja kustannustehokas keino ennaltaehkäistä ongelmia.

Koulutukset voidaan toteuttaa mielenterveyden ammattilaisen tai mielenterveyden ensiapukouluttajaksi koulutetun opettajan avulla. Työelämän mielenterveystaidoista valmista koulutusmateriaalia on saatavilla myös Suomen Mielenterveys ry:ltä.

Liedon vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite Anonyymin rekrytoinnin käyttöön ottamiseksi

25.10.2021
Anonyymi rekrytointi tarkoittaa sitä, että rekrytointiprosessin alussa hakemuksista ei käy ilmi hakijan tunnistetietoja, kuten nimeä, ikää, sukupuolta, äidinkieltä ja kuvaa. Menetelmän tarkoituksena on perustaa päätös puhtaasti hakijan osaamiseen ja kyvykkyyteen ilman, että ennakkokäsitykset demografisista tiedoista vaikuttavat rekrytoijan mielikuvaan hakijasta. Anonyymi rekrytointi yleistyy jatkuvasti, se on käytössä vähintään osittain esimerkiksi Janakkalassa, Vaasassa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Kokemukset anonyymista rekrytoinnista ovat olleet positiivisia. Anonyymin rekrytoinnin etuja ovat syrjinnän vähentäminen, läpinäkyvyyden lisääminen, passiivisten työnhakijoiden aktivointi sekä vastuullisuuden konkretisointi.

Mielikuvat henkilöstä syntyvät usein täysin tiedostamatta ja juuri näitä mielikuvia anonyymissa rekrytoinnissa pyritäänkin hälventämään. Haastattelija saattaa tuntea hakijan ennakkoon positiivisessa tai negatiivisessa mielessä, epäillä nimen perusteella hakijan suomen kielen taitoa, olettaa iäkkään hakijan jäävän eläkkeelle tai nuoren naisen vanhempainvapaalle. Anonyymi rekrytointi voi myös kannustaa työsuhteessa olevia passiivisia työnhakijoita hakemaan rohkeammin töitä. Rekrytoija ei myöskään rekrytoinnin alussa pysty etsimään hakijaa sosiaalisesta mediasta ja tekemään päätelmiä esimerkiksi puoluekannasta tai muista mielipiteeseen vaikuttavista seikoista. Joissain työtehtävissä on perusteltua valita tehtävään tasa-arvosuunnitelmaan perustuen nainen tai mies. Tämä valinta voidaan anonyymissa rekrytoinnissa tehdä rekrytoinnin loppuvaiheessa.

Anonyymilla rekrytoinnilla ei voida täysin poistaa syrjintää työnhaussa, mutta sen käytön myötä syrjintää on vaikeampi tehdä ensimmäisessä valintavaiheessa, jonka on todettu olevan yleisin vaihe vähemmistöjen syrjinnälle työhönotossa. Myöhemmissä rekrytointivaiheissa mahdollinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain määrittelemä syrjintä pystytään helpommin tunnistamaan ja tuomaan esiin. Anonyymi rekrytointi osaltaan suojaa myös rekrytoijaa, jotta hän ei tiedostamattaan syyllisty syrjintään esimerkiksi iän takia. Kunta käyttää rekrytoinnissa kuntarekry.fi -sivustoa, jossa on mahdollista valita Anonyymi rekrytointi -lisäpalvelu.

Esitämme, että Liedon kunta ottaa käyttöön anonyymin rekrytoinnin henkilöstövalinnoissaan.

Liedon vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite Liedon kunnan osallistumiseksi pride-liputukseen

30.8.2021
Pride on ennen kaikkea ihmisoikeustapahtuma. Sen ydinviesti on, että riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta jokaisella meistä on oikeus olla oma itsensä, joutumatta pelkäämään syrjintää, häirintää tai väkivaltaa. Tällainen vapaus ei ole ollut eikä ole itsestäänselvyys.

Tänä juhlavuonna tulee kuluneeksi:

-50 vuotta homoseksuaalisten tekojen kriminalisoinnin poistamisesta!

-40 vuotta homoseksuaalisuuden poistumisesta mielenterveysluokituksesta!

-50 vuotta Turun seudun Setan toiminnan alkamisesta!

Yhä useammat kaupungit, viranomaiset, yritykset ja muut toimijat osallistuvat vuosittain Pride-juhlintaan ja muistuttavat omassa toiminnassaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, yhdenvertaisuudesta
ja jokaiselle meistä kuuluvista jakamattomista ihmisoikeuksista. Esimerkiksi Lahti, Riihimäki, Forssa ja Hämeenlinna ovat tehneet päätöksen ja osallistuneet Pride-liputukseen. Meille varsinaissuomalaisille luonteva liputusaika olisi elokuussa Turku Priden yhteydessä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Liedon kunta juhlistaa vuosittain Pride-liikettä liputtamalla Turku Pride-viikolla sateenkaaren väreissä ja huomioimalla yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden näkyvästi omassa toiminnassaan kyseisen viikon aikana.

Liedon vihreä valtuustoryhmä
Liedon sosialidemokraattien valtuustoryhmä
Liedon Vasemmistoliiton valtuustoryhmä