ALOITTEET 2021-2025

6.

Liedon vihreän valtuustoryhmän aloitteet 2021–2025
Tälle sivulle olemme koonneet Liedon vihreän valtuustoryhmän ja sen jäsenten tekemät aloitteet.

 

Valtuustoaloite eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä

 

10.6.2024

Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat maailmanlaajuisia haasteita, joihin vastaamisessa paikallistason toimijat ovat tärkeässä asemassa. Kunnilla on merkittävä rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä ja luonnon vahvistamisessa. Liedossa olemme kaupungin strategian mukaisesti sitoutuneet säilyttämään luonnon monimuotoisuuden tuleville sukupolville ja huomioimaan luonnon ja ympäristönäkökohdat päätöksenteossa.
 
 
Yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista on ruoantuotanto. Ilmastopäästöjen lisäksi ruoantuotannolla on vaikutuksia luontokatoon, eläinten hyvinvointiin sekä Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymiseen. Kaikkia näitä vaikutuksia voidaan pienentää puolittamalla eläinperäisten tuotteiden osuus kaupungin julkisissa hankinnoissa. Ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Tampere on selvittänyt kaupungin toimintojen luontojalanjäljen. Jyväskylän yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suurin luontojalanjälki syntyy elintarvikehankinnoista ja tästä luontojalanjäljestä yli 60 prosenttia syntyy eläinperäisistä tuotteista. Jalanjälkeä voi pienenentää vaihtamalla liha- ja maitotuotteita kasvispohjaisiin tuotteisiin (1.Kasvispohjaisempi ruokavalio on parempi niin ilmastolle (2, eläimille, luonnolle (3 kuin myös Itämerelle (4. Lisäksi kasvispainotteisempi ruokavalio edistää tutkitusti terveyttä. Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän  punaista lihaa kuin olisi terveydelle ja maapallon kantokyvylle  hyväksi kun vertailukohdaksi otetaan planetaarinen ruokavalio (5. Suomalaisista miehistä taas peräti neljä viidestä syö liikaa punaista lihaa suomalaisiin ravitsemussuosituksiin verrattuna (6. Korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasviproteiinituotteilla edistetään myös kestävää kotimaista maataloustuotantoa.
 
Liedon vihreä valtuustoryhmä esittää, että Lieto asettaa tavoitteeksi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen/hankintojen puolituksen vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kuntalaisten terveyttä ja ehkäistään luontokatoa, ilmastonmuutosta sekä vesistöjen rehevöitymistä.
 
Liedon vihreä valtuustoryhmä
 
 

Valtuustoaloite VERSO-toiminnan aloittamisesta  lietolaisissa päiväkodeissa ja oppilaitoksissa

 

29.4.2024

Valtuustoaloite VERSO-toiminnan aloittamisesta  lietolaisissa päiväkodeissa ja oppilaitoksissa
Miltä kuulostaa koulu, jossa oppilaat kertovat omin sanoin kokeneensa ”tasavertaisuutta, yhteenkuuluvuutta, anteeksiantoa, vastuullisuutta ja pitämään lupauksensa”? Entä koulu, jossa oppilas kertoo oppineensa yhdessä muiden kanssa ”käytöstapoja, itsehillintää, yhteistyökykyä ja virheistä oppimista”?   Aika hyvältä, eikö totta? Nämä lainaukset ovat vertaissovitteluun eli VERSO-toimintaan osallistuneiden oppilaiden itsensä sanoittamia. Tätä menetelmää kutsutaan restoratiiviseksi kohtaamiseksi.
Päiväkodissa tai koulussa varhain opittu sovittelun taito vähentää tutkitusti häiriökäyttäytymistä ja mallintaa myönteistä sosiaalista konfliktinhallintaa myös myöhemmässä elämässä. Perusteet sovittelutoiminnalle oppilaitoksissa löytyvät muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Lapsen vahva toimijuus omien riitatilanteiden käsittelyssä ja ratkaisussa on lasten oikeuksien sopimuksen mukaista. Sovittelutoiminta tukee muita koulussa olemassa olevia puuttumisen menetelmiä ja antaa hyvän työvälineen eritasoisten konfliktien lapsiystävällisen ja varhaisen käsittelyn toteuttamiseen. Tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhain mieltä pahoittavaan toimintaan ja ehkäistä isompien konfliktien syntymistä. Sovittelutoimintaa ohjaa aina henkilökunnan jäsenistä koulutettu tiimi. Koulun sovittelutoiminta ei vähennä kodin ja koulun yhteistyötä. (Lähde: Suomen sovittelufoorumi ry.)
Ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet huomioon ottavaa VERSO-toimintaa ja konfliktien hallintamenetelmää on tähän mennessä käynnistetty hyvin tuloksin päiväkodeissa ja sadoissa oppilaitoksissa ympäri Suomen; ala- ja yläkouluissa, yhtenäiskouluissa, lukioissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Sovittelutoiminta on saanut viime aikoina myös median huomiota ja esimerkiksi kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok) ja Hanna Kosonen (kesk) ovat nostaneet aiheen esille Turun Sanomissa 5.4.2024 julkaistussa kirjoituksessaan: ”Sovittelu on otettava käyttöön kaikissa Suomen kouluissa”. Olemme kansanedustajien kanssa täysin samaa mieltä. Liedon Vihreä valtuustoryhmä esittääkin, että VERSO-eli vertaissovittelutoiminta käynnistetään jokaisessa lietolaisessa päiväkodissa ja oppilaitoksessa kouluttamalla kaikki varhaiskasvatus- ja opetusalan ammattilaiset ja vertaissovittelijoiksi valitut oppilaat restoratiivisen kohtaamisen menetelmän käyttöön arjessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA tukee oppimis- ja kasvatusyhteisöjen sovittelutoimintaa. Koulutusta järjestää Suomen sovittelufoorumin VERSO-ohjelma.
 
Liedon vihreä valtuustoryhmä
 

Ryhmäaloite maksuttoman toisen asteen säilyttämiseksi Liedossa

29.4.2024  

Eduskunnan kehysriihessä tehtiin esitys maksuttoman toisen asteen rajaamisesta sen vuoden loppuun kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämä romuttaisi nykyisen maksuttoman toisen asteen mallin ennen kuin yksikään sen piirissä aloittanut opiskelija ehtii valmistua esimerkiksi ylioppilaaksi.

Päätös tarkoittaisi sitä, että muun muassa oppimateriaalien, ylioppilaskokeiden ja ammatillisen puolen työvälineiden hinta voi siirtyä nuoren itsensä maksettavaksi kesken opintojen. Monimutkaisuuden lisäksi malli on eriarvoistava: oppimateriaaleista koituvat lisäkulut osuvat erityisesti niihin nuoriin ja perheisiin, joihin myös asumistuen ja muun sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo kohtuuttomasti osuneet.

Riskinä on, että maksullisuuden alkaessa opinnot keskeytetään erityisen herkässä ikävaiheessa toisen asteen ollessa kesken. Tämä ei palvele tavoitetta nostaa Suomen koulutustasoa, eikä etenkään vähennä nuorten syrjäytymisriskiä, pahoinvointia tai mielenterveyskriisiä. Maksuttomuuden rajaaminen osuu pahiten vähävaraisiin nuoriin ja ikäraja tulee nopeammin vastaan niillä, jotka aloittavat opintonsa muita myöhemmin. Opettajat ja OAJ ovat kommentoineet, että päätös lisää byrokratiaa ja hallinnollista työtä oppilaitoksissa. Todellisia säästöjä rajauksella ei siis välttämättä edes saada.

Liedon Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät esittävät, että Lieto säilyttää toisen asteen maksuttomana nykyisen mallin mukaisesti toisen asteen tutkinnon suorittamisen loppuun asti tai sen kalenterivuoden loppuun asti, kun opiskelija täyttää 20 vuotta. Näin toimimalla lisäämme myös Liedon lukion vetovoimaa.

Liedon Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät

Liedon vihreä valtuustoryhmä esittää, että Liedossa laaditaan katsaus, miten Turun päätös harrastekortin käyttöönotosta vaikuttaa ja millaiset resurssit Liedossa vaadittaisiin vastaavan toteuttamiseen.

19.6.2023

Toteutuvatko yhdenvertaisen harrastamisen mahdollisuudet tulevaisuudessa?

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin on Liedossa kiinnitetty huomiota niin perinteisten kunnan jakamien avustusten kuin tuoreen tulokkaan, harrastamisen Suomen mallin kerhojen muodossa. Jo aiemmin keskustelua on käyty koskien harrastamismahdollisuuksien yhdenvertaisuutta, niin jaettujen avustusten kuin eri lajityyppien kesken.

Viime viikolla uutisoitu Turussa käyttöön otettava liikuntatoiminnan harrastekortti tuo keskusteluun nyt oman lisänsä, joka vaikuttaa myös lietolaisten lasten ja nuorten harrastamiseen.

Harrastekortista on käyty keskustelua jo pitkään, mutta nyt asia on todella konkretisoitumassa. Vielä toistaiseksi Turun korttimalli koskee ainostaan liikuntatoimintaa, mutta mahdollista laajenemista myös muun harrastuskulttuurin alueelle on väläytelty.

Jotta voimme tulevaisuudessa tehdä tietoon perustuvia päätöksiä asian tiimoilta, tarvitsevat myös lietolaiset päättäjät ajantasaista tietoa harrastekortin mahdollisista vaikutuksista sekä yhdenvertaisten  harrastusmahdollisuuksien tukemisesta.

Liedon vihreä valtuustoryhmä esittää tämän aloitteen myötä, että Liedossa laaditaan katsaus, miten Turun päätös harrastekortin käyttöönotosta vaikuttaa ja millaiset resurssit Liedossa vaadittaisiin vastaavan toteuttamiseen. Huolimatta Turun itsenäisestä päätöksestä, olisi hyvä myös selvittää millaista seutuyhteistyötä asian tiimoilta olisi mahdollista harkita?

Liedon vihreä valtuustoryhmä

VALTUUSTOALOITE KAKKOSLUOKKALAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ YKKÖS- JA KAKKOSLUOKKALAISTEN AAMUTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI

27.3.2023

Koululaisten iltapäivätoiminnan tavoitteena on vähentää lasten yksinoloa elämäntilanteessa, jossa vanhemmat ovat työssä tai opiskelevat, ja lapsen koulupäivä on lyhyt. Ensimmäisillä luokilla koulupäivä päättyy pääsääntöisesti noin klo 12, ja vanhemmat saattavat kotiutua vasta klo 17. Iltapäiväkerhoa järjestetään välittömästi koulupäivän jälkeen, päättyen klo 16/16.30. Toisaalta aamulla koulu saattaa alkaa vasta klo 10, vaikka vanhemmat menevät töihin klo 7.

Iltapäivätoimintaa tarjotaan yleisesti Suomessa peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisille sekä kaikille erityisen tuen oppilaille. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa iltapäivätoimintaa tarjotaan koko alakoulun ajan. Turun seudulla Turku, Rusko, Kaarina, Naantali, Paimio ja Nousiainen tarjoavat toimintaa myös kakkosille. Lieto kuuluu vähemmistöön yhdessä Raision ja Maskun kanssa, ja tarjoaa toimintaa kakkosille vain, jos tilaa ryhmässä on. Ja yleensä ei ole, vaan ryhmät täyttyvät ykkösistä.

Perusopetuslaissa iltapäivätoiminnan tavoitteiksi asetetaan mm. edistää lasten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Iltapäivätoiminta antaa monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan. Niille lapsille, joilla ei ole ystäviä, kaverisuhteissa on haasteita, tai koulussa saa paljon epäonnistumisen kokemuksia, antaa iltapäivätoiminta aikuisen tuella harjoitusta kaverisuhteisiin, vapaampaan leikkiin sekä onnistumisen kokemuksia. Nämä kokemukset parhaassa tapauksessa saavat aikaan positiivisia vaikutuksia lapsen muussakin elämässä, niin vapaa-ajalla kuin koulussakin.

Iltapäivätoiminta myös edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta järjestää aikuista iltapäiväksi lapsen tueksi. Toki myös lapset kehittyvät eri tahtiin, eivätkä kaikki tukea edes kaipaa. Koska iltapäivätoiminta on maksullista, Liedossa 120e/kk, eivät kaikki perheet tähän osallistuisi, vaikka toimintaa kakkosillekin tarjottaisiin.

Harrastamisen Suomen malli on toki tuonut tähän hieman helpotusta, mutta oppilas osallistuu yleensä korkeintaan yhteen kerhoon viikossa. Myös ulkopuolisen tahon, kuten Martat, MLL, yksityiset päiväkodit, järjestämästä iltapäivätoiminnasta on hyviä kokemuksia ympäri Suomen.

Tilanteessa, jossa olemme kaikki huolissamme lasten ja nuorten henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, antaa iltapäiväkerho tervetullutta aktiviteettia. Kakkosluokkalainen on vielä kovin pieni säätelemään mm. ruutuaikaansa tai syömisiään yksin ollessaan. Myös tunteidensäätelyssä moni kaipaa vielä aikuisen tukea. MLL:n lasten ja nuorten auttava puhelin saakin paljon puheluita iltapäivisin yksin kotona olevilta pieniltä koululaisilta.

Viva Lieto eli Liedon Vihreiden,  Sosiaalidemokraattien ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät esittävät, että lukuvuoden 2023-2024 aikana tehdään selvitys kakkosluokkalaisten iltapäivätoiminnan sekä ykkös- ja kakkosluokkalaisten aamutoiminnan tarpeesta sekä näiden käynnistämisen aiheuttamista kustannuksista.  Edelleen esitämme, että vuoden 2024 talousarviossa otetaan huomioon kerholaisten määrän lisääntyminen selvityksen mukaisesti. Esitämme myös, että mahdollisuutta tehdä yhteistyötä ulkopuolisen toimijan kanssa joko koko kunnan tai erillisten kylien osalta kartoitetaan.

Liedon Vihreä valtuustoryhmä

Liedon Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä

Liedon Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

 

Valtuustoaloite Anonyymin rekrytoinnin käyttöön ottamiseksi

25.10.2021
Anonyymi rekrytointi tarkoittaa sitä, että rekrytointiprosessin alussa hakemuksista ei käy ilmi hakijan tunnistetietoja, kuten nimeä, ikää, sukupuolta, äidinkieltä ja kuvaa. Menetelmän tarkoituksena on perustaa päätös puhtaasti hakijan osaamiseen ja kyvykkyyteen ilman, että ennakkokäsitykset demografisista tiedoista vaikuttavat rekrytoijan mielikuvaan hakijasta. Anonyymi rekrytointi yleistyy jatkuvasti, se on käytössä vähintään osittain esimerkiksi Janakkalassa, Vaasassa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Kokemukset anonyymista rekrytoinnista ovat olleet positiivisia. Anonyymin rekrytoinnin etuja ovat syrjinnän vähentäminen, läpinäkyvyyden lisääminen, passiivisten työnhakijoiden aktivointi sekä vastuullisuuden konkretisointi.

Mielikuvat henkilöstä syntyvät usein täysin tiedostamatta ja juuri näitä mielikuvia anonyymissa rekrytoinnissa pyritäänkin hälventämään. Haastattelija saattaa tuntea hakijan ennakkoon positiivisessa tai negatiivisessa mielessä, epäillä nimen perusteella hakijan suomen kielen taitoa, olettaa iäkkään hakijan jäävän eläkkeelle tai nuoren naisen vanhempainvapaalle. Anonyymi rekrytointi voi myös kannustaa työsuhteessa olevia passiivisia työnhakijoita hakemaan rohkeammin töitä. Rekrytoija ei myöskään rekrytoinnin alussa pysty etsimään hakijaa sosiaalisesta mediasta ja tekemään päätelmiä esimerkiksi puoluekannasta tai muista mielipiteeseen vaikuttavista seikoista. Joissain työtehtävissä on perusteltua valita tehtävään tasa-arvosuunnitelmaan perustuen nainen tai mies. Tämä valinta voidaan anonyymissa rekrytoinnissa tehdä rekrytoinnin loppuvaiheessa.

Anonyymilla rekrytoinnilla ei voida täysin poistaa syrjintää työnhaussa, mutta sen käytön myötä syrjintää on vaikeampi tehdä ensimmäisessä valintavaiheessa, jonka on todettu olevan yleisin vaihe vähemmistöjen syrjinnälle työhönotossa. Myöhemmissä rekrytointivaiheissa mahdollinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain määrittelemä syrjintä pystytään helpommin tunnistamaan ja tuomaan esiin. Anonyymi rekrytointi osaltaan suojaa myös rekrytoijaa, jotta hän ei tiedostamattaan syyllisty syrjintään esimerkiksi iän takia. Kunta käyttää rekrytoinnissa kuntarekry.fi -sivustoa, jossa on mahdollista valita Anonyymi rekrytointi -lisäpalvelu.

Esitämme, että Liedon kunta ottaa käyttöön anonyymin rekrytoinnin henkilöstövalinnoissaan.

-Liedon vihreä valtuustoryhmä

 

 

Valtuustoaloite Liedon kunnan osallistumiseksi pride-liputukseen

30.8.2021
Pride on ennen kaikkea ihmisoikeustapahtuma. Sen ydinviesti on, että riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta jokaisella meistä on oikeus olla oma itsensä, joutumatta pelkäämään syrjintää, häirintää tai väkivaltaa. Tällainen vapaus ei ole ollut eikä ole itsestäänselvyys.

Tänä juhlavuonna tulee kuluneeksi:
-50 vuotta homoseksuaalisten tekojen kriminalisoinnin poistamisesta!
-40 vuotta homoseksuaalisuuden poistumisesta mielenterveysluokituksesta!
-50 vuotta Turun seudun Setan toiminnan alkamisesta!
Yhä useammat kaupungit, viranomaiset, yritykset ja muut toimijat osallistuvat vuosittain Pride-juhlintaan ja muistuttavat omassa toiminnassaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, yhdenvertaisuudesta
ja jokaiselle meistä kuuluvista jakamattomista ihmisoikeuksista. Esimerkiksi Lahti, Riihimäki, Forssa ja Hämeenlinna ovat tehneet päätöksen ja osallistuneet Pride-liputukseen. Meille varsinaissuomalaisille luonteva liputusaika olisi elokuussa Turku Priden yhteydessä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Liedon kunta juhlistaa vuosittain Pride-liikettä liputtamalla Turku Pride-viikolla sateenkaaren väreissä ja huomioimalla yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden näkyvästi omassa
toiminnassaan kyseisen viikon aikana.


Liedon vihreä valtuustoryhmä
Liedon sosialidemokraattien valtuustoryhmä
Liedon Vasemmistoliiton valtuustoryhmä