VIHREÄÄ VALOA

.

Tervetuloa lukemaan Vihreää valoa -blogia!
Tällä sivulla Liedon Vihreät luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja niiden taustoista.
Tervetuloa lukijaksi!

Sisällysluettelo

 

Koronakeväästä kohti vihreää jälleenrakennusta

19.5.2020

Koronaepidemian kesto meillä ja maailmalla on yhä arvailujen varassa, mutta varmaa kuitenkin on, että varotoimet ovat jossain muodossa osa arkeamme aina rokotteen kehittämiseen saakka – vasta silloin virus voidaan katsoa voitetuksi. Elämme siis ”kahden metrin yhteiskunnassa” luultavasti vielä ainakin vuoden päivät, vaikka lapset palaavatkin lähiopetukseen ja aikuiset työyhteisöihin, julkiset tilat avautuvat ja ravintoloihin pääsee taas aterioimaan paikan päälle.

Kriiseillä on aikojen saatossa ollut tapana mullistaa yhteiskunnan rakenteita, kun niiden epäkohdat korostuvat ja aiemmin marginaaliin jääneet ongelmat tulevat julkiseen keskusteluun. Esimerkiksi vammaisten osallistaminen eristystoimien suunnittelussa on YK:n vammaissopimuksen vastaisesti laajalti laiminlyöty. Tämä ei ole uutta, mutta näin laajamittaisena ja samanaikaisena se toivottavasti tuo riittävän muutospaineen käytäntöihin.

Etätyöt puolestaan ovat lähinnä hyvinvoivan keskiluokan etuoikeus, eikä monella ammattiryhmällä ole mahdollisuutta eristäytyä ja tienata silti palkkaansa. Toimeentulotuella elävälle taas karanteeniin varautuminen voi olla sula mahdottomuus ja täydentävän tuen saaminen on vaikeutunut Kelan ruuhkauduttua uusista hakemuksista.

Meillä Liedossa huomattiin miten paljon kouluruokaa arvostetaan, kun kunta sai etäopetuksen ruokakassipalveluun yli 700 hakemusta. Vaikka kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta tämän palvelun järjestämiseen, olin todella iloinen, että se toteutettiin kaikille halukkaille avoimena. Tarveharkinta muodostaa monille kynnyksen avun hakemiseen ja esimerkiksi toimeentulotukea jätetäänkin vuosittain nostamatta eri arvioiden mukaan 100-300 miljoonaa. Vihreiden pitkään ajama perustulo olisi erinomaista sosiaalipolitiikkaa normaalioloissakin, mutta sen edut korostuvat kriisiaikana.

Liikenteen vähentymisen radikaali vaikutus ilmanlaatuun on herättänyt etenkin monet kaupungit pohtimaan halutaanko entiseen palata. Tilaavievä ja saastuttava yksityisautoilu on mahdollistettu ydinkeskustoihinkin kuin se olisi välttämätöntä, mutta muutoksen tuulet puhaltavat nyt lujaa. Niin Suomessa kuin EU-tasollakin panostetaan nyt vihreään elvytykseen, jonka avulla vauhditetaan esimerkiksi joukkoliikenneinvestointeja. Kaltaiseni säännöllisesti kuntarajan yli autoileva perheenisäkin voi tätä kehitystä kannattaa, ja se tekee myös teistä vähemmän ruuhkaisia niille, joille julkiset eivät ole vaihtoehto.

Monessa kunnassa korona tekee talouteen ison loven, joten edessä on tulevina kuukausina melkoisia arvovalintoja. Sopeuttamispaineet ovat suuret, investointeja lykätään tai perutaan. Politiikka astuu peliin kun vastakkain ovat vaikkapa uusi liittymä tai uusi koulu. Valtiolta on varmasti luvassa helpotusta kuntien ahdinkoon, mutta koko taakkaa se ei tule kantamaan. Samalla on pohdittava myös sitä millaiset investoinnit ovat välttämättömiä niin uusien asukkaiden kuin yritysten houkuttelemiseksi. Hiilineutraalius on toimivien peruspalveluiden rinnalla entistä tärkeämpi tavoite ja kuntapäättäjien on sitä tavoiteltava vaikeasta tilanteesta huolimatta.

Käykäämme siis rohkeasti kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Ville Savonlahti
Liedon seudun vihreiden puheenjohtaja

 

Edessä vuoden tärkeimmät päätökset

10.11.2018

Tässä vaiheessa vuotta kesän leppoisat päivät ovat vain kaunis muisto menneisyydestä. Kuntapolitiikassa edessä on vuoden tärkeimmät päätökset, tulevana maanantaina Liedon kunnanvaltuusto päättää ensi vuoden veroprosentit ja noin kuukauden päästä lyödään lukkoon talousarvio. Isoja päätöksiä ja iso vastuu myös meille luottamushenkilöille.

Lähtötilanne on haastava. Verohallinnon ja Kuntaliiton arviot kuntien tulokehityksestä ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksista ovat olleet virheellisiä ja johtaneet osaltaan koko maassa kuntien budjettivajeeseen. Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset kevensivät kuntien taloutta, mutta samalla kun palkansaajien tulot laskivat, ei veroprosentteja korjattu tarpeeksi alas. Nyt edessä on merkittävät veronpalautukset ja näin ollen kuntien, myös Liedon, verotulokertymä näyttää jäävän huomattavasti ennakoitua pienemmäksi.

Samaan aikaan kun tulot pienenevät niin menot kasvavat. Kuluvan vuoden aikana Liedon kunnanvaltuusto on joutunut tekemään useita muutoksia talousarvioon. Lisämäärärahoja on myönnetty Tarvasjoen liikuntatilaan, Lintukodon päiväkodin peruskorjaukseen, maanhankintaan, työterveyshuoltoon sekä sosiaali- ja terveyspalveluille, yhteensä yli viisi miljoonaa euroa. Lisämäärärahapyyntöjä saattaa olla vielä tulossa lisääkin.

Ensin vuoden talousarviota on valmisteltu lautakunnissa syksyn aikana ja menot näyttävät olevan edelleen kasvussa. Erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalla sekä varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalla on tarvetta kasvattaa talousarviota vuodelle 2019. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan talousarvioesitys ensi vuodelle on noin 700 000 euroa kuluvaa vuotta suurempi. Muutoksen taustalla on mm. kasvanut oppilasmäärä, varhaiskasvatuksen tulojen pieneneminen, ruokahuollon menojen kasvu ja palkkojen yleiskorotukset. Viime vuosien aikana sivistystoimessa on jo tehty huomattavan paljon toimintaa tehostavia toimenpiteitä, kuten kouluverkon muutokset, ryhmisten purku, hallinnon supistus ja palvelujen sähköistys. Toisin sanoen, ei ole enää mitään mistä säästää tai mistä lisätuloja haetaan. Määrärahojen leikkaukset tulisivat eittämättä vaikuttamaan opetuksen laatuun.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa joudumme tekemään valintoja. On siis arvokeskustelun aika. Tarvitsemme tietoa ja avointa keskustelua yli lautakunta- ja puoluerajojen päätöksenteon tueksi. Meidän tulee nähdä kokonaisuus ja osata arvioida myös päätöstemme mahdolliset vaikutukset.

Vakavasta aiheesta huolimatta lempeän lämmintä syksyä sinulle!
Heidi Tuimala
Kunnanvaltuutettu
Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen
heidi.tuimala@gmail.com

 

Puheenjohtajista ja vaalikeväästä

26.10.2018

Pohtiessani aihetta tähän blogikirjoitukseen huomasin pian, etten voisi sivuuttaa alkuviikosta vihreitä kohdannutta shokkia – Touko Aallon eroa puolueen johdosta ja marraskuun alussa tapahtuvaa uuden puheenjohtajan valintaa. Aalto ilmoitti siirtyvänsä sivuun, koska tarvitsee aikaa jo puheenjohtajakautensa alussa saamastaan masennuksesta toipumiseen.

Päätöksen on täytynyt olla vaikea tuossa asemassa, joten olkaamme ylpeitä hänen rohkeudestaan tehdä oikea ratkaisu. Moni puoluejohtajaksi noussut olisi varmasti voinut vain sinnitellä vaalien yli, kävi miten kävi. Moni on syystäkin kehunut Toukoa kasvojen antamisesta uupumukselle ja mielenterveysongelmille, sekä niiden stigman lieventämiselle. Kun merkittävässä valta-asemassa toimiva ihminen uskaltaa sanoa ettei enää jaksa, tekee hän sen helpommaksi tavallisille kansalaisillekin.

Vaikka uutisen vastaanotto on enimmäkseen ollut kannustava, mukaan on mahtunut myös ilkeämielistä pilkkaa luopumisen muka paljastamasta heikkoudesta. Tämä liittyy erityisesti miehille tuttuun omillaan pärjäämisen eetokseen, joka kehottaa vain puremaan hammasta ja kaatumaan saappaat jalassa. Parasta lääkettä tähän on feminismi, joka kyseenalaistaa ahtaita sukupuolirooleja ja antaa meidän kaikkien hengittää vähän vapaammin: rajansa tunnustava mies ei ole heikko, vaan rohkea ja rehellinen itselleen.

Toukon seuraaja valitaan puoluevaltuuskunnan kokouksessa 3.11.2018 ja hänen kautensa jatkuu ensi kesän puoluekokoukseen saakka. Spekulointi ehdokkaista käy jo kuumana, vaikkei kukaan ole vielä ilmoittanut olevansa käytettävissä. Kärkinimien pohdinnalle tuntuu olevan yhteistä vain se, ettei kukaan ole kysyttäessä ainakaan kieltäytynyt tehtävästä. Vahvoilla tuntuvat olevan ainakin Toukoa viime viikot vahvasti sijaistanut Maria Ohisalo, puheenjohtajakisassa kakkoseksi tullut Emma Kari, edellinen puheenjohtaja Ville Niinistö ja sydänten presidentti Pekka Haavisto. Myös kokenut Outi Alanko-Kahiluoto ja entinen kansanedustaja Oras Tynkkynen on mainittu keskusteluissa. Omaa suosikkiani en ole vielä päättänyt, toteanpa vain että kaikissa heissä on olosuhteisiin nähden sekä hyviä että huonoja puolia.

Pian valittavan puolueen viestinviejän ja keulakuvan tulisi onnistua innostamaan niin ydinkannattajia kuin liikkuvia äänestäjiä, tarjota uskottavuutta kansan silmissä, saada näkyvyyttä mediassa ja kyetä johtamaan hallitusneuvotteluja – odotukset ovat valtaisat. Mielenkiintoiseksi asetelman tekee myös vaalien jälkeinen puheenjohtajakisa: onko vaalivankkureiden ohjaksiin hypännyt tuleva hallitusneuvottelija millaisessa asemassa suhteessa uuteen puheenjohtajaan, jos nämä ovat eri henkilö?

Kuka tahansa reilun viikon päästä puolueen johtoon valitaan, hän tarvitsee varauksettoman tuen kaikilta vihreiltä ympäri maan. Käykäämme siis yhtenäisinä kohti tärkeintä vaalikevättä pitkään aikaan – ilmastonmuutos ei odota!

Ville Savonlahti
Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtaja
Eduskuntavaaliehdokas Liedosta
ville.savonlahti@lieto.fi

 

Sataa, sataa ropisee – Syksyn vihreitä aloitteita

22.9.2018

Syksy sateineen ja sienineen on saapunut. Vaikka illat alkavat hiljalleen hämärtyä, vielä ehtii nauttia ulkoilusta työpäivän jälkeenkin – välillä metsän takaa kurkottavan auringon häikäistessä silmiä, välillä tuulen riepottaessa putoavia lehtiä ja harmaan pilvimassan peittäessä taivaan. Me aikuiset syyllistymme helposti siihen, että puhumme huonosta säästä ja välttelemme ulos menemistä sateessa. Mutta jos pysähtyy muistelemaan lapsuutta, huomaa että sadesään kuraleikithän olivat ihan huippuhauskoja. Itselleni ulkoilu syyssäällä on vähän kuin zumbatunnit. Sohvalta nouseminen ja liikkeelle lähteminen tuntuvat välillä ylivoimaisen vaikeilta, mutta kun vauhtiin on päässyt, energia alkaa virtaamaan ja jälkikäteen on ihanan virkistynyt olo.

Me Liedon vihreissä olemme pohtineet varhaiskasvatusasioita pitkin vuotta. Olemme keskustelleet vanhempien ja henkilökunnan edustajien kanssa, ja ryhmäkoot sekä päivähoito-oikeus ovat herättäneet paljon tunteita. Mitä suurempi ryhmä, sitä vähemmän aikaa hoitajalla on yhtä lasta kohti. Myös äänimäärä kasvaa suoraan suhteessa lapsimäärään. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei välttämättä aiheuta suuria haasteita ”keskivertoperheelle” Liedossa. Joillekin se saattaa kuitenkin olla erittäin merkittävä tekijä arjesta selviämisen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tulevassa valtuustossa tulemmekin tekemään kaksi aloitetta. Toisessa esitämme ryhmäkokojen laskua (7 lasta/hoitaja), ja toisessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista.

Taloustilanne on varmasti tekijä, joka otetaan esiin aloitteiden edetessä. Ylimääräistä rahaa ei tunnetusti ole kenelläkään eikä missään. Kyse on kuitenkin aina valinnoista ja prioriteeteista. Varhaiskasvatus ei ole vain lasten säilyttämistä turvallisessa paikassa vanhempien työpäivän ajan. Se on mm. motoristen, sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen vahvistamista, toiminnanohjauksen, keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen kehittämistä, itsetuntemuksen kasvua ja ns. akateemisten taitojen pohjustamista. Mitä aikaisemmin lapsen mahdollinen tuen tarve huomataan, sen tehokkaammin siihen voidaan puuttua. Niin kielellisessä kuin matemaattisessa kehityksessä on tärkeitä herkkyyskausia nimenomaan varhaiskasvatusiässä, ja mahdollisesti menetettyjä kausia on myöhemmin erittäin vaikea korvata. Vastaavasti mitä pidemmälle haasteet pääsevät kasaantumaan, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa on niihin puuttuminen. Me näemme panostuksen varhaiskasvatukseen ennaltaehkäisevänä toimintana ja kannattavana investointina tulevaisuuteen.

Nyt villasukat ja kumpparit jalkaan ja syksystä nauttimaan! 🙂

Ulla Vainio
Liedon vihreiden kunnanvaltuutettu
Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen
ulla.vainio@lieto.fi

Ilmastonmuutos torjutaan kunnissa – lautaselta lähtien

23.8.2018

Ennätyksellinen hellekesä on herättänyt monet suomalaisetkin ilmastonmuutoksen tuomaan uuteen normaaliin. Etenkin maatalouden ahdinko, metsäpalot ja leväkukintojen pilaamat uimavedet ovat kouriintuntuvia muistutuksia siitä, että olemme kaikki riippuvaisia tämän aurinkoa kiertävän avaruusaluksen elinkelpoisuudesta – valtioiden rajat eivät meitä globaalilta ympäristökriisiltä pelasta.

Suomen tulisikin puolustaa rohkeasti kansainvälistä solidaarisuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luopua lyhytnäköisestä kansallisen edun turvaamisesta. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös paras tae siitä, että yritystemme kilpailukyky säilyy myös tulevaisuudessa. Voimme olla edelläkävijä ympäristöystävällisen teknologian viennissä, kun maailma vääjäämättä siirtyy hiilineutraaliin talouteen.

Kuntatasolla kansalliset tavoitteet pannaan toimeen esimerkiksi energiatehokkuuteen panostamalla, öljylämmityksen alasajamisella, valaistusta päivittämällä, aurinkopaneelien asentamisella, joukkoliikennettä ja pyöräilyä edistämällä – mutta myös ruokahankinnoilla.

Tämän viimeisen keinon otti juuri käyttöönsä Suomen armeija, joka aloittaa viikottaiset kasvisruokapäivät. Puolustusvoimien perusteluina muutokselle olivat terveys ja ilmastonmuutos. Lisäys ei ole järin radikaali, mutta symbolisesti sitäkin merkittävämpi. Armeijan ratkaisu vaikuttaa epäilemättä kasvisruuan hyväksyttävyyteen laajemminkin, ennen kaikkea nuorten miesten asenteisiin: myytti raavaan miehen jatkuvasta lihan tarpeesta elää yhä vahvana.

Vihreät kuntapoliitikot kaikkialla Suomessa ovat jo pitkään pyrkineet edistämään kasviperäisen ruuan lisäämistä julkisissa hankinnoissa – näin olemme toimineet myös Liedossa. Viimeisin aloitteemme kasvisruuan lisäämisestä ei saanut tukea Liedon valtuustossa, mutta luovuttaa emme aio. Kunnan ruokapalvelut ovat jo ottaneet askeleen oikeaan suuntaan ja tuoneet kasvisruuan kouluihin vaihtoehdoksi joka aterialle.

Seuraavaksi voisimme helpottaa terveellisiä ja ympäristöystävällisiä ruokavalintoja lisää ja tehdä täysin eläinkunnan tuotteista vapaasta vegaaniruuasta subjektiivisen oikeuden kaikille halukkaille. Useimmista kasvisruuista on myös suhteellisen helppoa tehdä vegaaninen versio, joten niiden tarjontaa voisi lisätä muutenkin kuin erityisruokavaliona. Erityisesti maitotuotteiden ilmastovaikutukset ovat merkittäviä, eikä niillä ole juuri terveyshyötyjä joita ei voisi kasvikunnan tuotteilla korvata.

Maailman pelastaminen alkaa omalta lautaselta – tehdään siis kaikkemme, jotta lapsemme oppivat tämän pienestä pitäen.

Ville Savonlahti
Liedon varavaltuutettu
Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtaja
ville.savonlahti@lieto.fi

 

Laadukas varhaiskasvatus ja hyvät toimitilat ovat tärkeitä asioita

16.5.2018

Päivähoito ja varhaiskasvatus sekä varsinkin niihin viime vuosina liittyneet heikennykset ovat olleet Vihreiden tärkeitä vaaliteemoja – myös täällä Liedossa. Laadun on oltava hyvä ja valikoiman laaja, jotta perheet voivat valita itselleen sopivimman vaihtoehdon. Tämä mahdollistaa samalla myös työssäkäynnin ja opiskelun. Kannatamme myös maksutonta esiopetusta sekä subjektiivista päivähoito-oikeutta. Juuri näihin asioihin on Liedossa tehty heikennyksiä muun muassa ryhmäkokoja suurentamalla sekä poistamalla mahdollisuus subjektiiviseen päivähoitoon.

Loppuvuodesta 2017 aloitimme varhaiskasvatuksen heikennyksiä korjaavan aloitteen valmistelun ja julkistimme siihen liittyvän adressin. Vaikka talousarviokäsittelyssä saatiinkin toimialalle myös Vihreiden esittämänä 200.000 euron lisämääräraha, ovat tavoitteemme heikennysten osalta olleet kuitenkin paljon laajemmalla. Yksi keskeinen teema on ryhmäkokojen pienentämiseen liittyvät toimet. Toinen on jo valtakunnallisestikin Vihreiden linjauksessa oleva subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen. Olemme syksyn ja talven aikana keränneet runsaasti taustatietoja teemoihin liittyen niin työntekijöiltä kuin myös kuntalaisilta ja olemme edelleen vakuuttuneita siitä, että heikennykset Liedossa tulisi perua.

Tällä hetkellä emme kuitenkaan näe asian eteenpäin viemistä realistisena, muiden akuuttien ja haastavien asioiden vuoksi. Nopeimmin ratkaistavina kysymyksinä Liedossa ovat nyt päiväkoti Lintukodon tilakysymykset ja väistötilat. Kiinteistössä on havaittu laajoja, sekä lasten että henkilökunnan, terveyteen vaikuttavia sisäilmaongelmia. Ne vaativat pikaisia toimenpiteitä ja koskettavat laajalti alueen lapsiperheitä ja vaikuttavat myös henkilöstön tilanteeseen. Näin ollen katsomme, että nämä toimenpiteet tulee nyt toteuttaa viiveettä.

Avoimuutta kunnan päätöksenteossa tulee edelleen lisätä. Yhtenä keinona olemme aloitteen muodossa esittäneet valtuuston kokousten nettilähetyksiä. Asia etenee teknisen lautakunnan kautta ja tulee pohdiskeltavaksi syksyn aikana. Tähän siis palaamme syksymmällä.

Aurinkoista kesänodotusta kaikille!

Birgitta Ristolainen
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
birgitta.ristolainen@lieto.fi